Lomalla

Viime viikko vietettiin Enontekiöllä tallustellen ylös-alas tuntureita (osan kuvista ©Tomi):

Peippo pysyi hienosti lähellä vaikka poroja oli paljon, ja sitä saattoi pitää huoletta irti. Tomppa-parka sitävastoin joutui olemaan oikeastaan koko reissun remmissä.

Pyhäkerolle näkyi Hetan kirkko.

Velmu Saanalla. Huipulla satoi lunta, alhaalla paistoi aurinko.

Saanalla nähtiin myös hirmuinen Jeti.

Tuulitukka ja -korva.

Meitä ei huimaa!
Tomppa sitävastoin alkoi jo Pyhäkerolla vastustelemaan ylöspäin nousemista, sillä kun on aika paha korkeanpaikankammo. Saanalle sitä ei olisi varmaan saanut millään.

Pyhäkero Hetan kupeessa oli koko reissun hienoin paikka. Muita retkeilijöitä ei ollut, ja maaruska oli vielä parhaimmillaan.

Suomen Sodan (?) muistomerkillä Tomppakin sai vähän maistiaisia vapaudesta.

Onnellinen lomailija ensilumessa. 🙂

      

Peippo ja Selma jäivät mökille, kun Tompan ja Velmun kanssa taivallettiin Montellin majalle. Tompasta reissussa oli varmaan parasta, kun melkein koko matkan ylös saakka kulki poronrehuvana, josta saattoi syödä mahansa pullolleen herkkua.

Autiotuvalla riitti vilskettä, vaikka paras sesonki olikin jo ohi. Tomppa nautti huomiosta.

Tomppa ja vanhat nutukkaat. Hiukan jänskää oli, kun tuulenpuuska sai tossut heilumaan. 😀

Pyhäkerolle kiivettiin kahtenakin eri päivänä. Kukkuloiden välistä löytyi nätti pieni järvi, jossa koirat kävivät kahlaamassa lumikuuroista huolimatta.

 

Pyhäkeron rinteeltä löytyi ainakin viisi edesmennyttä poroa. Miksihän lienevät henkensä heittäneet?

Peippo nautti täysin siemauksin poroista. Ensin niiden päällä kieritään, ja sitten ne syödään. Alkumatkasta Peippo oli jo kahlannut mahaa myöden mutavellissä, joten se sai kerrankin hetken nauttia koiramaisista iloista. Eikä tuo puhtaaksi kaluttu ranka oikein enää tainnut haistakaan.

Varsinkin Selma selvästi nautti näköaloista, ja istuskeli välillä pitkiäkin aikoja hievahtamatta katselemassa alaspäin.

  

Taivaskeron laella.

Hämmästyttävää oli, että porotkin tunsivat liikennemerkit!

Monen tunnin kiipeämisenkin jälkeen koirissa riitti yleensä vielä virtaa. Mökin pihalla oli tilaa temmeltää.

Vuontisjärven uimari.

Kesälomalla pitää tietty hyppiä trampoliinissa!

Peippo kävi pulahtamassa myös Vuontisjoessa. Onneksi ei virta vienyt, aika äkkiä tuli komento takaisin rannalle…

Ihana reissu, ja reippaat matkatoverit! Ehkä Pyhäkero joskus vielä kutsuu…