Huoltoa

Maanantaina Peippo kävi hierojalla ekan kerran sitten syyskuun. Selma pääsi hierojalle tiistaina, ja samalla reissulla Peippo terveystarkastettiin ja rokotettiin. Hierontojen jälkeen lepäiltiin, ja eilen Peippo pääsi tokoharkkoihin.

Syyskuun hieronnan jälkeen Peippo on käynyt pari kertaa osteopaatilla ja tammikuussa fasciakäsittelyssä, mutta kyllä se vaan näemmä säännöllisen hierontansa tarvitsee. Oikea puoli oli niin pahasti jumissa että Peippo vaikeroi ja vääntelehti Tytin rusikoidessa, ja teki ihan pahaa katsoa kuinka siihen sattui. Pahiten jumissa oli oikea lavanseutu ja lannerangan yläosa. Toispuoleinen jumitus oli sitten tietty vetänyt koko koiran ihan kieroon.

Treenatessa olin huomannut hieronnan alla pari vähän haluttomampaa päivää, mutta kyllähän Peippo vielä sunnuntainakin veteli Tuusulanjärvellä semmoista haipakkaa, että en olisi uskonut sen ihan noin kipeä olevan. Rallitreeneissä en kylläkään saanut sitä pyörähtämään toiseen suuntaan ollenkaan, ja sen verran hieroin sitä viime viikolla että noteerasin kireät lihakset. Pitäisi nyt vihdoin ja viimein opettaa Peipollekin oikeanpuoleinen seuraaminen, ei se ainakaan pahaa tuolle kieroutumiselle tekisi. Jumppaamisetkin ovat taas jääneet kokonaan (niin koiralta kuin emännältäkin), miten se onkin muka niin vaikeaa.

20160228_133310

Peipon kanssa on helppo liikkua vaikka ohi viilettäisi minkälaisia kulkupelejä. Kiinnostaahan sitä, mutta ei sillä ole mitään tarvetta lähteä minnekään huitelemaan.

Tiistain rokotuksella Peipolle tehtiin myös huolellinen terveystarkastus; sydän, silmät, korvat ja kurkku katseltiin ja kuunneltiin, vatsa ja selkä kopeloitiin, samoin kuin imusolmukkeet takajalkoja myöten. Kynnet katsottiin myös, ja ne ovatkin tällä hetkellä tosi hyvässä kunnossa. Silmiin joudun välillä laittamaan kuureina bepanthenia, punoitus ja rähmiminen tuntuu vähentyvän sillä ihan hyvin. Toinen korva tahtoo cortavancen ruiskuttamisesta huolimatta vaivata, ihan kuin lääkkeen teho olisi jotenkin heikentynyt. Kennelyskärokotteen pyysin Peipolle nenän kautta annettavana, kun sen pitäisi olla tehokkaampi. Isosta nenästä olikin tässä toimenpiteessä paljon hyötyä! Ai niin ja paino… näyttiköhän eläinlääkärin vaaka ollenkaan oikein kun lukemaksi tuli 37,4 kiloa? Ai kamala että se on valtava. Olen kyllä vähän koittanut lihottaakin sitä, mutta eiköhän tuo kilon lisäys ala riittää. Kylkiluut tuntuvat kuitenkin vielä ihan hyvin ilman kaivelemista, joten ei se ainakaan pulska ole.
Tuliaisiksi lääkäristä saatiin neljä kuurillista tulehduskipulääkkeitä.

20160228_131959

Kaahaamisen lomassa pitää ottaa muutoinkin kaikki irti talvesta.

Selman hierontareissusta ei ole oikein muuta sanottavaa kuin että Selmahan kyllä tykkäsi, mutta käsittely näytti niin keveälle, että mennään vielä Tytille kunnon tsekkaukseen kahden viikon päästä. Pahaa pelkään että Selmakin on kireämpi kuin miltä nyt näytti, enkä halua päästää sitä samaan jamaan mihin Peippo huonosti huollettuna joutui. Sänkyyn se kyllä hyppeli hieronnan jälkeen paljon keveämmin, että kyllähän tuostakin hoidosta selvästi hyötyä oli. Iloinen ja reipas Semppu on ollut koko ajan, mutta hoidetaan nyt mieluummin liikaa kuin liian vähän (ainakin niin kauan kun kukkaron pohjalla on muutakin kuin nöyhtää).

o o o

Keskiviikkotokoissa ei tehty muuta kuin verryttelyksi yksi tunnarikapulan piilotus, ja perään tunnari liikkuroituna isolla määrällä kapuloita. Piilotetun etsi ja toi hyvin, liikkuroidulle lähti pienellä hetsauksella hyvällä vauhdilla, mutta haisteli kapuloita ja niiden välejä pitkään ja hartaasti. Toi sitten oman ihan varmasti. Aletaan nyt harkata tätäkin taas pitkästä aikaa, jospa saataisiin kapuloille lisää intoa ja varmuutta. Tehdään oman piilotuksia fiilisharjoituksina, ja lisäksi ihan läheltä (itse istuen) useita toistoja peräkkäin paljolla palkalla. Koko liikkeenä tehdessä voin olla itse lähempänä, ja pieniä hetsauksia voidaan jatkaa. Tavoitteena saada tehdyksi iloisia noutoja ilman turhaa haahuilua kapuloilla.
Paikkiksia ei ehditty tällä kertaa tehdä ollenkaan, vaan se aika käytettiin Chon hulvattoman hyviin ykköstulosherkkuihin.

o o o

Kun hierojan kanssa juteltiin Selmasta ja sen kunnosta, tuli mieleen että mitähän Selman sisaruksille mahtaa kuulua. Kasvattajan sivuilla on pentueesta varmaan aika vanhentunutta tietoa, mutta senkin mukaan kolmestatoista pennusta jo puolet on edesmenneitä. Oli luonneongelmia, tapaturmaa ja kasvainta, kaikkien kohdalla ei lopetuksen syytä lukenut. Virallisesti selkäkuvattuja ei ole kuin Selma, samoin harrastustuloksia koko isosta pentueesta ei löydy kuin pari BH:ta ja toisella näistä lisäksi tokon AVO3. Täytyy olla tyytyväinen siis että Selma on sekä hengissä että saanut edes jotain harrastuspuolellakin aikaiseksi. Aika huono-onninen sisaruskatras tuo kyllä tuntuu olevan. Yhtään sen sisarusta en tunne, yhden veljen olen kerran nähnyt. Harmi kun kenestäkään ei löydy googlailemalla yhtään enempää tietoja kuin mitä kasvattajan sivuilla on.

20160227_180157

Jonain iltana takametsässä oli ihan mahtava auringonlasku, mutta eipä se kännykän kuvaamana juuri miltään näytä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s