Komio – Luutaharjun samo

g0045518Tokana lomapäivänä Tompalla kävi tuuri; ensin se pääsi yksin hallille treenaamaan Arvon ja Irman kanssa (ja pääsi siinä sivussa vielä leikkimäänkin kentälle karanneen irtokoiran kanssa), ja hallilta ajeltiin vielä parin tunnin aurinkoiselle lenkille Komion luonnonsuojelualueelle Lopelle.

Olin viimeksi käynyt Luutasuolla pitkälti yli kymmenen vuotta sitten, mutta sen verran Luutaharjun samo -reitistä muistin, että kavuta ja kiivetä siellä saa ihan kyllikseen. Trackeriin kertyi matkaa 6,8 kilometriä, mikä noin vaativalla reitillä alkaa olla ihan maksimi kun kotiin jäivät vielä lenkitystä odottamaan kaksi muutakin koiraa.

_q3a2391

Pakkasta oli mukavat 10 astetta, aurinko paistoi eikä tuulikaan puhallellut, joten retkisää oli ihan täydellinen. Polkuja oli kuljettu vähän, joten ne eivät olleet juurikaan liukkaita, eikä tuoreita jälkiä näkynyt ollenkaan. Ihme että kävijöitä on ollut niin vähän, sillä reitti on talvellakin tosi upea ja monipuolinen.

_q3a2369

Lukkolammin rannalla ei tarjennut kovin kauaa näillä keleillä istuskella.

Alkumatkasta ajattelin jo muistavani kapuamisen määrän ihan väärin kun reitti oli tasaista, mutta ”uppoavan” Lukkolammin jälkeen noustiin ekan kerran harjulle, ja siitä lähtien kiipeämistä ja laskeutumista riitti reitin loppupuolelle saakka. Harjua ympäröi pienet lammet, ja siellä täällä näkyi jääkauden muodostamia suppia. Näköalapaikkoja oli puolivälin paikkeilla parikin, ja Komionvuorelta aukesi komea talvimaisema. Reitillä ei ollut muita kulkijoita ja rauha ja hiljaisuus olivat täydelliset.

_q3a2377

Eka näköalapaikka. Puiden takana häämöttää niinkin kivanniminen lampi kuin ”Sikalisko”.

_q3a2401

Reitin korkein kohta, Komionvuori. Täällä Tomppaa meinasi alkaa jo huimata, se kun kärsii korkeanpaikankammosta.

Takaisin palatessa viimeinen pätkä reittiä kulki Luutasuon reunaa Luutalammille, ja aikomus oli vielä tallustella hetki suolla ennen autolle palaamista. Lammella näkyi kuitenkin jotain vielä kiinnostavampaa, joten jätettiin suo tällä kertaa väliin ja kiirehdittiin jäälle. En ole koskaan ennen nähnyt kenenkään tulevan nuotiopaikalle lentokoneella, mutta kerta se näköjään oli ensimmäinenkin. Eikä edes millä tahansa lentokoneella, vaan tosi kauniilla 50-luvun vesitasolla. Kyytiä ei kyllä käynyt kateeksi, sen verran huteralle laite näytti. 😄

_q3a2405

Seuraavaa Luutalammenreissua ei luultavasti odotella kymmentä vuotta, sen verran hieno paikka on, ja lähelläkin vielä.

Kotiin päästyä ehdittiin vielä Selman ja Tompan kanssa nautiskelemaan Ridasjärven auringonlaskusta.

20170209_164113

o o o

Kolmantena lomapäivänä arvoin lähtöä Melkuttimille tai Kairessuolle, mutta sen verran väsytti että suunnattiin Peipon kanssa vain vanhalle tutulle Nukarinkoskelle. Kaunistahan sielläkin oli, niin kuin aina.

_q3a2492

Vastarannan kortteikko näyttää erikoiselle kesälläkin, mutta näin talvella se oli huikea vihreä läntti keskellä lumihankea.

_q3a2432 _q3a2435 _q3a2446 _q3a2454 _q3a2470 _q3a2499

2 thoughts on “Komio – Luutaharjun samo

  1. Aika huikea tuo lentokone! 😀 Ihania retkikuvia, nyt on kyllä ollut ihania ilmoja ja useana päivänä olisi itsekin ollu kiva toimistossa istumisen sijaan päästä ulkoilemaan…

    • Kiitos ja älä muuta sano, tänään tosin jo ajattelin, että ihana päästä keskiviikkona töihin lepäämään. 😃 Mutta ehkä sitä ennen vielä yksi retki johonkin suuntaan. 🤗

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s