Tulppaani, vuokko ja muut kukkaset

G0012158

Selman kanssa ollaan vietetty taas laatuaikaa rally-tokon pyörteissä. Perjantaina olikin tosi kivat ja vaihtelevat treenit. Ensin oli täyspitkä rata jossa tehtävinä oli pelkästään erilaisia käännöksiä. Yllättävän hyvin kieputtiin kaikki kukkasetkin läpi, taas oli itsellä eniten vaikeuksia ymmärtää mihin suuntaan oltiin menossa. Nyt osaan sentään jo seistä kyltillä niin kauan Selma perusasennossa vieressäni, että seuraava siirto on jotakuinkin ymmärretty. 😀  Lopputunnista pujoteltiin kahdeksan toinen toistaan ihanamman lelun ympäri, ja päälle päätteeksi harjoiteltiin merkkiä. Selma osasi joillain kumman tokopohjilla merkin kuin vanha tekijä, sille taitaa asioiden huolellinen (=monen vuoden) hauduttelu tehdä tosissaan hyvää.

2Q3A1331

Peippo-paralla taas ei ole ihan niin hauskaa ollutkaan. Alkuviikosta jo mietin että pitää kokeilla sille kipulääkekuuria kun kirputteli niin paljon että hyvä kun nukutuksi sain, ja keskiviikon tokotreeneissäkin se oli taas pikkuisen vaisu. Keskiviikko-iltana annoin ekan lääkkeen, ja kirputtelu loppui kuin taikaiskusta. 😦 Seuraavana aamuna se veteli semmoisia hepuleita ulkona, ettei aikoihin, ja myös vastenhyppiminen on palannut repertuaariin. Voi kökkö.

2Q3A1290

Viikonloppuna tsekattiin Suomen suurin kalkkikiviluola, Torholan luola Lohjalla. Pituutta kolmisenkymmentä metriä, ja ”huoneita” peräti kolme. Saliin saakka en kyllä voinut mennä kun Selma ja Peippo odottelivat paikallamakuussa luolan suuaukon ulkopuolella – luolaan piti kavuta isojen lohkareiden yli, ja koiria paikka tuntui vähän jänskättävänkin. Kaunis paikka myös ympäristöltään, suosittelen käymään!

2Q3A13172Q3A12862Q3A1312

 

Asennetta, aktivointia ja kaamosväsymystä

Kaamosväsytys on iskenyt ihan kunnolla kellojen siirtämisen ja sateisten ilmojen ansiosta. Tomppakin viihtyy vasten tapojaan sisätiloissa jos olen kotona, työpäivinä se odottaa ovella ulospääsyä vasta siinä vaiheessa kun huomaa että olen lähdössä. Vaan on meillä yksi, johon ei syksyn pimeys ja märkyys ole vaikuttanut kuin korkeintaan piristävästi – Peippo tulkitsee kaikki pienimmätkin (tai olemattomat) merkit uloslähdön merkeiksi, ja hössöttää tavallistakin enemmän. Kun itse haluaisi vaan maata peiton alla keräämässä vararavintoa, ovat koirat taas päässeet olohuone-esine-etsinnän ja muun sisätila-aktivoinnin makuun.

Lue loppuun

Rämä mutta oma

Vihdoin päästiin Peipon kanssa allergialääkärille ihotestiin, ja niinhän siinä kävi että varastopunkki ja pölypunkki antoivat positiivisen tuloksen. Mukaan saatiin kuitenkin varmuudeksi vielä allergianappulaa, jolla eliminoidaan vielä mahdollinen ruoka-aineallergiakin pois laskuista. Kahdeksan viikkoa siis syödään allergianappulaa, ja sen jälkeen sitten aloitetaan siedätyshoito, tai jos nappulansyönti auttaa, niin eliminaation haastevaihe. Kovin nopeasti siis ei nyt tapahdu yhtään mitään. Korva oli taas kauheassa kunnossa (sitä ei saanut lääkitä ennen ihotestiä), ja siihen saatiin cortavancea aluksi päivittäin laitettavaksi, ja jatkossa kerran viikossa laitettavaksi. Tämä siis tarkoittaa samalla sitä, että meidän melkein jatkuva karenssi loppuu kuukauden päästä, kun iholle laitettavassa kortisonissa on vain seitsemän päivän varoaika. 

Lue loppuun

Rengasmatkoja

IMG_0210Reiluun viikkoon on mahtunut Peipon allergialääkäri ja silmätarkki, molempien selkävaivaisten hieronnat, ja vähän lomailua ja treenejäkin. Treeneissä ollaan lähinnä panostettu vieraiden koirien sietämiseen, ja sillä saralla tuntuukin nyt pyyhkivän pääasiassa ihan hyvin. Nyt katsotaan miten lääkekuuri vaikuttaa jaksamiseen, voi olla että uudet kolmiolääkkeet teettävät Peipolle pakollisen treenitauon.

Lue loppuun

Positiivisessa noidankehässä

Viime aikoina ollaan päästy useampikin kerta tokoilemaan vieraassa seurassa. Peipon epäsosiaalisuus on aina ollut itselle melkoinen stressin aihe, ja kun itseäni stressaa ja jännittää, se siirtyy tietenkin väistämättä ainakin jollain tasolla myös Peippoon, vaikkei se onneksi mikään herkkis olekaan. Nyt näyttää kuitenkin olevan menossa päinvastainen noidankehä; kun Peippo on ollut suht lunki vieraidenkin koirien kanssa treenatessa, olen itsekin rennompi ja tyytyväisempi, ja uskon että se näkyy myös Peipon tekemisissä. Pitkästä aikaa siis tokokoehaaveetkin nostavat päätään, kunhan saataisiin vielä loputkin liikkeet kuntoon.

Lue loppuun

Raaps raaps siellä ja raaps raaps täällä

IMG_9451Eli meillä kutistaan taas. Kumpikin kutisija aloitteli kutkaansa jo kortisonikuurin loppupuolella kun lääkkeenantoon tuli ekat välipäivät. Peipon korva on vielä ihan hyvä kun Canofite-kuuri on edelleen päällä, mutta epäilemättä sekin siitä taas alkaa tulehtua kun kuuri huomenna loppuu. Arvasinkin että tässä käy näin, mutta eipä se vähennä harmistusta yhtään. 

Lue loppuun

Voipuneet lomalaiset

G0441605Kesäloma hupenee niin että reilu viikko on enää jäljellä, mutta ollaan kyllä koko porukka niin väsyneitä tästä ankarasta lomailusta että töihinpaluu saattaa olla kaikille mieleen. 😉 Odottelin lomaa että päästäisiin kerrankin treenaamaan tarpeeksemme, mutta vähiin on jäänyt kun muutakin puuhaa riittää ja iltaisin ollaan kaikki niin väsyksissä että treenaaminen olisi ihan turhaa. Voi olla että Peippoa väsyttää lääkityskin, kun sekä astmapiipulla että kortisonilla taitaa olla ihan yleisenä sivuvaikutuksena väsytys ja huonovointisuus. Luulen myös että ainakin aluksi jumppaaminen sai sen lihakset maitohapoille, sen verran jäykälle se viime viikolla välillä näytti.

Lue loppuun

Kesä?

IMG_7412Kesä tuli tänä vuonna varkain, ja jotenkin on ihan paniikki että ehditäänkö me sen kelkkaan ollenkaan. Selman kanssa ollaan odotettu uimaan pääsyä, ja vihdoin lauantaina päätin että vesi on tarpeeksi lämmintä ja piipahdettiin kuopalle pulikoimaan. Selma on ehkä onnellisimmillaan kun se pääsee uimaan, ja sen koko olemus loistaa ilosta. Toivotaan siis pitkää ja lämmintä uintikesää Sempulle! Peippo ei korvineen vielä pääse kuin kahlailemaan, mutta sekin aloitti kesänviettonsa ulkotarhassa. Kevään mittaan se on useana aamuna kipittänyt tarhaansa ja ehdotellut että voisi kyllä hyvin olla jo ulkona, mutta sen verran viileää on ollut että ollaan odoteltu ilmojen lämpiämistä ja turkin kasvamista.

Lue loppuun

Rakas sairaspäiväkirja…

IMG_7123Ajatuksissa kävi jo blogin hyllyttäminen siksi kunnes taloudessa olisi edes yksi suurin piirtein terve (harrastus)koira, mutta koska kirjoittaminen on hyväksi omien ajatusten selvittelemiselle ja myös hyvää junamatkailuajankulua, niin surkutellaan nyt sitten taas yksi päivityksellinen koirien vointeja. Ja onhan tästä tietty ihan käytännön hyötyäkin esimerkiksi Selman kutinoiden aikatauluja miettiessä – sekin kun taas kutisee (kuinkas muuten).

Lue loppuun

Kynsiongelmat jatkuvat (ja epäilykset heräävät)

Viime viikon vireongelmien syyt taisivat selvitä. Tarkastin tänään Peipon kynnet, ja nyt oli yksi etukynsistäkin haljennut kärjestä juureen saakka. Vamma näytti jo aika hyvälle, joten sopisi hyvin että se on vaivannut maanantaina isokivisellä sepelillä treenatessa. Kuvasin kynnet ja kaivelin netistä SLO-kynsiä, ja aika pahasti samallehan Peipon kynnet näyttävät. Laukaisevaksi tekijäksi kelpaa varmaan sekä sterilointi, korvatulehdus että tikkien tulehtuminenkin, joten senkin puolesta natsaisi aika hyvin. Viagnoosia tähän vaivaan ei voi tehdä kuin kynsi/varvasamputaatiolla ja patologin tutkimuksella, joten arvailuksihan tämä sitten vaan jäänee. Onneksi meillä on sopivasti torstaina korvakontrolli, joten voin näyttää kynnet samalla eläinlääkärille.

Hieroja muuten ihmetteli viimeksi että miksi Peipon varpaat ovat lukossa. Jos kynnet ovat kipeät, se on varmaan joutunut liikkuessaan jännittämään varpaitaankin. Hiukan alkavat nämä kaikki vaivat jo masentaa. 😦

Tuorein vamma, etukynsi. Halkeama ulottuu juureen saakka, palanen on irronnut puolivälistä: uloin_etu

Kokonaan irti lähtenyt etukannuskynsi, uutta pukkaa jo: etukannus

Yksi takakannuskynsistä, tämä on enää ontto kuori: takakannus

o o o

Onneksi nuo kynnet eivät juuri tällä hetkellä suuremmin Peippoa vaivaa, ja ollaan päästy tekemään kunnon lenkkejä ja etsitty uusia lenkkimaisemia. Reilun tunnin lenkeille Selma pääsee vielä mukaan, mutta lauantain yli parituntiselle pusikossa rämpimislenkille sitä ei huolittu. Tänään käytiin suolla, mutta eihän tuokaan maasto oikein otollista Selmalle ollut. Peippo nautti kahdenkeskisestä eksyilystä, mutta kyllä sekin oli reissun jälkeen tosi väsynyt. Kotimatkalla lähti jänis ihan meidän nenän edestä. Peippo ei nähnyt sitä, eikä oikein tuntunut haistavankaan; juuri kun olen ajatellut että se on päässyt pahimmasta pupuhöyryämisestään, selviääkin että sen hajuaisti on tilapäisesti heikentynyt. 😀

IMG_6889 IMG_6978 IMG_6895 IMG_6900 IMG_6956 IMG_6932

Tästä mentiin tänään, koko konkkaronkka. Loistava lenkkireittivalinta. 20150517_153119

Suon maisemat onneksi palkitsivat rämpimisen: 20150515_191200 20150517_153932

Lampibongauslistalle kertyi viikonloppuna neljä uutta lampea, josta jokaista piti tietty käydä vähän testaamassa: 20150515_190949 20150515_190443 20150515_194416 20150517_152827

Peipon kanssa etsittiin Keravanjoen läpitunkemattomasta rantapusikosta käsin paria ennen näkemätöntä koskea. Näkemättä vielä jäivät, kanjoniin kuitenkin juuri ja juuri löydettiin: 20150516_173030 20150516_173517

Kun treenit eivät ole maistuneet, ollaan sitten koitettu etsiytyä häiriöön. Hassua ”sosiaalistaa” vielä kolmevuotiasta koiraa, mutta tosiasia on, että metsässä asuvaa reaktiivista koiraa vaan on jatkuvasti vietävä ihmisten (tai koirien) ilmoille, jos haluaa sen yhtään pysyvän pöksyissään. Lauantain ratsastuskilpailuissa Peippo oli oikein korrekti kun koiria ei juuri nähty. Ja hyvä etteivät hepat sentään saa sen mieltä kuohuksiin, kun niitä kerran tässä oman pihan nurkillakin melkein joka päivä pyörii. Tänään käytiin hengaamassa ja vähän treenailemassakin mätsärin liepeillä, ja Peippohan yllätti ottamalla ihan rennosti.